neeakilkki

SOTE-illan kulkua kirjasi Pasilan-Vallilan Vasemmiston sihteeri Tuula Sundman

Alustava puheenvuoro: kaupunginvaltuutettu Anna Vuorjoki
Alustajaksi olimme saaneet  Anna Vuorjoen, kaupunginvaltuutetun. Anna valmistelee  vasemmistoliiton valtuustoryhmälle  sote-asioita ja  on sote-lautakunnan jäsen ja vetää Helsingin piirin sote-ryhmää.

Tilaisuuteen osallistui  kolmekymmentä syksyn kylmintä tuiskua uhmannutta aktiivia ja kiinnostunutta. Kuuman kahvin ja teen jälkeen kielenkannat kirposivat hyvin vilkkaaseen keskusteluun, jossa sosiaali-ja terveysasiat käytiin todella tarkasti läpi.

Kirjaukset Anna Vuorjoen alustuksesta ja illan keskusteluista ovat tässä:

Ensin kaupungin omat asiat

Isot muutokset Helsingissä ja sote-palveluissa

Kaikki tarvitsevat joskus sote-palveluja, jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Tyypillistä on että, ikääntyvät tarvitsevat palveluja eniten. Lähinnä he tarvitsevat tukea arjessa pärjäämiseen.

Pieni joukko ihmistä tarvitsee monenlaisia palveluja. Tämä koskee mm. lapsiperheitä, joilla on erityistä tuen tarvetta.

Anna Vuorjoki totesi, että lapsiperheiden monimuotoinen tuki ei Helsingissä toimi. Sama koskee ihmisiä, joiden elämää haittaa mm. mielenterveys- ja/tai päihdeongelma ja sen päällä on mahdollisesti vielä asunnottomuus. Näissä tilanteissä ihmiset joutuvat helposti kiertämään luukulta toiselle hakemassa apua meillä Helsingissä.

Nyt on ajankohtaista sote-palvelujen integraatio eli yhdistäminen saman katon alle. Suunnitelmana on, että Helsingin palvelut kootaan kuuteen suureen terveys- ja hyvinvointikeskukseen.  Viiteen perhekeskukseen ja muutamiin monipuolisiin palvelukeskuksiin. Tämä voisi hävittää mm. lähellä asukkaita olevat neuvolat. Vasemmiston valtuustoryhmässä kannatetaan ajatusta, jossa yhdistyisi sekä keskitetyt palvelut että lähipalvelut. Vasemmisto kannattaa nykyisten 25 terveysaseman säilyttämistä ihmisten lähipalveluina ja muuttamista sosiaali-ja terveysasemiksi, joilta saisi tavallisimmat terveyskeskuspalvelut ja sosiaalityön tukea. Tämä sote-palveluverkko on tällä valtuustokaudella ollut  kuuma peruna sote-lautakunnassa ja valitettavasti enemmistö on ollut kovan keskittämisen kannalla.

Rahasta on tietenkin kyse

Valtuusto on linjannut, että menojen kasvua pitää hidastaa. Siksi sote-menoja tulee leikata vuosittain 1 % tasolla, kun väestönkasvu ja inflaatio on otettu huomioon. Leikkaukset ovat olleet arvioitua hankalampia toteuttaa. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat leikkausten vuoksi kovilla, leikkausten vuoksi myös työn laatu kärsii ja asiakkaat sen myötä.

Erityisesti Vuorjokea huolettaa vanhusten hoito ja lastensuojelu, mielenterveys- sekä päihdehoito.

Vasemmistossa puolustetaan ajatusta, että yhteiskunnan on tarjottava apua kaikille sitä tarvitseville. Tärkeää on turvata riittävä rahoitus.

Sitten se iso sote-uudistus

Läksimme liikkeelle integraatiosta. Sosiaali-ja terveyspalvelujen kokoamista yhteen pidettiin hyvänä. Ja lähtökohta oli, että palvelujen järjestämisestä vastaa kansanvaltainen, julkinen hallinto.

Nykyinen hallitus on linjannut, että valinnan vapaus tulee sote-palveluihin. Tähän sisältyy suuria epäilyksiä: jos valinnan vapaus viedään käytäntöön, miten huomioidaan huonoimmassa asemassa olevien pärjääminen? Lisäksi tulossa on menokatto, joka tarkoittaa sitä, että valtio asettaa tiukat rajat sote-palveluiden julkisille kustannuksille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelumaksujen nousulle on olemassa suuri riski rahoituksen turvaamiseksi.

Keskustelua

Paikalle olleet aktiivit ja asiasta kiinnostuneet olivat huolissaan mm.

• miten palvelut riittävät
• miten käy moniammatillisten tiimien
• digitalisaatiosta; miten tietojärjestelmät hyödyttävät asiakasta
• kotipalvelutyöntekijät ovat kuormittuneita
• Mirja Arajärvi Eläkeläiset ry:stä kertoi, että eläkeläisten suurimmat huolet ovat toimeentulo, yksinäisyys ja sote-palveluiden huono saavutettavuus
• ehkäisevän työn toteutumisesta

Anna Vuorjoki kiiruhti tilaisuudestamme valtuuston kokoukseen, jossa esillä oli Helsingin lausunto maan hallituksen sotelaikiluonnoksista.  Odotettavissa oli äänestys tilaaja-tuottaja –mallista (vasemmiston kanta: tilaajaa ja tuottajaa  ei pidä erottaa toisistaan), yhtiöittämisestä (vasemmiston kanta: ei pidä yhtiöittää).

Ei saa käydä niin, että palvelut heikentyvät. Asiakasmaksut eivät saa nousta.

Kiitos Anna Vuorjoki ja tsemppiä valtuusto- ja lautakuntakamppailuihin !

Kiitokset jokaiselle tilaisuussarjaan tähän mennessä osallistuneelle! Olet lämpimästi tervetullut seuraavaan tilaisuuteen 23.11. 

Tiedoilla ja yhteisvoimilla kohti kuntavaalivoittoa !

Markku

Markku Kärkkäinen
Pasilan-Vallilan Vasemmisto
puheenjohtaja

Keskustelusarjan toisessa osassa jutellaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluista, mukana kaupunginvaltuutettu Anna Vuorjoki.

Keskustelussa mukana myös Pasilan-Vallilan Vasemmiston kuntavaaliehdokkaita:
Mirja Arajärvi, (Eläkeläiset ry), Jarmo Grönmark (lähihoitaja, Super),
Tuula Sundman ( sosiologi, järjestötoimija) ja Kati Peltola.

Kaikille avoimet ovet, rento meininki ja kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki veti Hermannin kerhon täyteen Stadin asioista kiinnostuneita vasemmistolaisia ja alueen asukkaita. Yhteensä osallistujia oli lähes 40 ihmistä ja keskustelu kävi vilkkaana.

Paavo painotti, että Vasemmistoliiton tavoitteena on se, että Helsingin kuntapolitiikassa punavihreä enemmistö ottaisi tahtipuikon kokoomukselta mm. kaupungin talousasioissa. Vasemmistoliitolla, SDP:llä ja Vihreillä on jo nyt niukka enemmistö valtuustossa, mutta valitettavasti liian usein SDP ja vihreät hakevat kumppania kokoomuksesta. Näin kävi viimeiksi, kun kaupunginhallitus valmisteli esitystä uudesta yleiskaavasta kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee yleiskaavaa jo ensi viikolla. Paavo kertoi, että Vasemmistoliitto tulee puolustamaan myös valtuustossa Keskuspuistoa ja Vartiosaarta kaupunkilaisten virkistyskeitaina. Vasemmisto vastustaa niiden alueelle rakentamista ja kutsuu muita valtuutettuja yhteisrintamaan.

Asuntorakentamisen osalta Vasemmisto pitää tärkeänä Malmin lentokentän aluetta, jonne saataisiin asunnot n. 20 000 asukkaalle ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, joiden ääreen asuntotuotantoa tulisi ohjata koko pääkaupunkiseudulla. Kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa olisi rajusti lisättävä, mm. Kalasataman ja Pasilan uudet asuntoalueet ovat nykyhinnoin täysin keski- ja pienituloisten ulottumattomissa.

Helsingin ensi vuoden talousarvion osalta Vasemmistoliiton painoalueita ovat mm. koulutus, koulut ja oppilaiden palvelut; mm. iltapäiväkerhot on ehdottomasti saatava kaikille 1-2 luokkalaisille. Toinen yhtä tärkeä painoalue on vanhusten palvelujen ja hoitopalvelujen turvaaminen. Hoitajamitoitusta ei saa missään tapauksessa enää pienentää. Sairauspoissaolot kertovat työntekijöiden työkuorman hälyttävästä kasvusta.  Näistä asioista keskusteltiin vilkkaasti ja vasemmiston näkemykset saivat laajaa tukea.

Voimakkaasti painotettiin myös sitä, että nyt myös kaupungin tulisi voimakkaasti investoida kouluihin, asuntojen rakentamiseen ja joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Lainaa ei pidä nyt pelätä, koska korot ovat esim. Suomen valtion lainoissa jo jopa miinusmerkkisiä. Helsinki saa myös erittäin edullisesti lainaa. Siksi investointikatto pitäisi poistaa tai nostaa sitä radikaalisti. Paavo totesikin, että nyt hyvin monet talousviisaat ja jopa muiden puolueiden poliitikot ovat samaa mieltä kuin Vasemmistoliitto. Ennen eduskuntavaaleja Vasemmistoliittoa rökitettiin oikein olan takaa myös mediassa elvytyspolitiikan suosimisesta ja höykytys oli niin totaalista, että se arvioitiin pääsyyksi vaalitappioon. No, nyt ääni kellossa on monilla muuttunut ja hyvä niin.

Tilaisuudessa  oli mukana myös pienyrittäjiä, jotka pyysivät Vasemmistoliiton tukea, kun Helsingissäkin ulkoistetaan mm. toimitiloja ulkolaisille pääomasijoittajille, jotka vievät rahat veroparatiiseihin.

Nyt onkin Vasemmiston aktiivisen toiminnan ja keskustelutilaisuuksien aika. Hermannin kerholla seuraava tilaisuus on keskiviikkona 2. marraskuuta klo 17.30 alkaen. Silloin tapetilla on terveys- ja sosiaaliasiat ja kaupunginvaltuutettu Anna Vuorjoki selvittää asioita ja vastaa asukkaiden kysymyksiin. Kannattaa tulla mukaan ja levittää tietoa!

Pasilan-Vallilan Vasemmisto valitsi syyskokouksessaan 19.10. uuden johtokunnan.

Uuden johtokunnan kokoonpano:

Puheenjohtaja                  Markku Kärkkäinen
Varapuheenjohtaja         Neea Kilkki
Sihteeri                              Tuula Sundman
Taloudenhoitaja              Heikki Lehtinen

Johtokunnan muut jäsenet:
Jäsen                                  Anni Rautanen
Jäsen                                  Ulla-Maria Pallasmaa
Jäsen                                  Jarmo Grönmark
Jäsen                                  Liljanto Kaisa

Johtokunnan varajäsenet:
Varajäsen                          Heikki Valmu
Varajäsen                          Leena Merikoski
Varajäsen                          Samuel Drake

Kokouksessa valittiin myös osaston 13 edustajaa syyspiirikokoukseen ja varaedustajat.

Piirihallituksen jäseniksi Pasilan Vallilan Vasemmisto päätti esittää
Neea Kilkki ( uusi)  ja Markku Kärkkäinen
Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Uusi keskustelusarja Hermannin kerholla, vaihtuvat teemat & kaupunginvaltuutetut. Tervetuloa!

FB: https://www.facebook.com/events/182933798781007/

Painavaa asiaa, keveä tunnelma ja maukasta ruokaa. Suurkiitos sekä talkooväelle, puhujavieraille että osallistujille!

Pasilan-Vallilan Vasemmistolla on vaaleissa neljä ehdokasta:
Mirja Arajärvi, Jarmo Grönmark, Markku Kärkkäinen ja Tea Vikstedt.
Äänestää voit kätevästi täällä:
https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

PASILAN-VALLILAN VASEMMISTO PÄÄTTI VUOSIKOKOUKSESSAAN YKSIMIELISESTI ESITTÄÄ UUDEN PUOLUEVALTUUSTON JÄSENIKSI PINJA LAUKKASEN JA MARKKU KÄRKKÄISEN.

Osaston vuosikokous esitti, että Helsingistä valittavat 8 edustajaa ja varaedustajaa edustaisivat mahdollisimman useaa perusjärjestöä, jolloin useilla osastoilla olisi myös suora yhteys puoluevaltuustoon. Siksi Pasilan-Vallilan Vasemmisto (n. 120 jäsentä) pitää kohtuullisena, että osasto saisi piirikokouksessa eri osastojen edustajien tuen ehdokkailleen puoluevaltuustoon. Luonnollisesti osaston ehdokkaat on valittu sillä perusteella, että he tuovat mukanaan puoluevaltuustoon tärkeitä näkökulmia ja ovat päteviä ehdokkaita.

Tässä ehdokkaiden esittelyt:

Pinja Laukkanen

Olen Pinja Laukkanen, 25-vuotias kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiopiskelija, pätkäduunari, penkkiurheilija ja vuosi sitten stadilaistunut henkilö. Toimin tällä hetkellä toista kautta Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtajana ja ensimmäistä kautta Pasilan-Vallilan Vasemmistossa. Vapaa-aikani kuluu kotimaata kiertäessä, perhettä ja ystäviä nähdessä sekä roller derbyn parissa. 

Olen ehdolla puoluevaltuustoon, koska haluan olla mukana tekemässä Vasemmistoliitosta helposti lähestyttävän, moninaisen ja yhdenvertaisen puolueen, joka muistaa nopeasti sykkivän politiikan keskellä pitkän kantaman tavoitteensa ja pystyy edistämään niitä oppositiostakin käsin. Vasemmiston pitää puhua voimakkaasti ja rohkeasti niiden puolesta, joilla ei siihen valtaa tai voimia ole –  mielenterveysongelmaisten, syrjääntyneiden, köyhien, lasten. Vasemmiston argumentaation täytyy perustua tutkimustietoon, ja esitettyyn kritiikkiin on aina kyettävä vastaamaan uskottavasti. Nopeiden irtopisteiden keräilyn sijaan on tuotava aitoja vaihtoehtoja tarjolle. Puoluevaltuuston jäsenenä olisin aktiivinen, katsoisin aina pitkälle eteenpäin ja toisin puheenvuoroissani niiden äänen kuuluviin, joita ei kuunnella tai jotka hukkuvat keskustelussa massaan.

Markku Kärkkäinen

Olen 68-vuotias pitkän linjan vasemmistolainen. Olen hankkinut hallintotieteiden maisterin koulutuksen silloisessa ”Punaisessa” Tampereen Yliopistossa 1960-70-luvuilla. Valmistuin vasta sen jälkeen, kun toimin Vasemmistonuorten edeltäjän Suomen Demokraattisen Nuorisoliiton päätoimisena puheenjohtajana 1976-1982, joka aika oli luonnollisesti tärkein poliittinen kouluni. Nuorisoliiton puheenjohtajuus avasi myös paikat SKDL:n ja SKP:n johtoelimiin.

Vuonna 1985 oli YK:n julistama kansainvälinen nuorisovuosi ja toimin Suomi-Neuvostoliitto-Seuran nuorisovuoden projektisihteerinä, mistä aukesi sitten ura eri tehtävissä SNS:ssä ja Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Suomi-Venäjä-Seurassa, josta jäin eläkkeelle kolme vuotta sitten. Pidänkin itseäni Venäjä-asiantuntijana.

Jo nuorisoliiton aikaan opin arvostamaan joukkojärjestöjen itsenäisyyttä. Tämä korostui toimiessani SNS:n ja Suomi-Venäjä-Seuran tehtävissä. Vaikka julkisuudessa edelleen puhutaan siitä, että SNS oli ”kommunistien peitejärjestö” ja samantapaista leimaa yritetään lyödä jopa Suomi-Venäjä-Seuraan, niin tosiasia on aina ollut se, että aktiivien vasemmistolaisten lisäksi niissä toimi merkittäviä vaikuttajia keskustasta, RKP:stä ja jopa monet kokoomuslaiset pitivät tärkeänä toimia seurassa. Puhumattakaan erilaisista kulttuurielämän, liike-elämän ja vaikkapa median edustajista seuratyössä.

Työvuosina tein yhteistyötä hyvin eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa.  Vasemmistolaisissa järjestöissä toimin lähinnä perusjärjestötasolla ja olen ollut ainakin reilut 20 vuotta mukana Pasilan-Vallilan Vasemmistossa.

Viimeiset kymmenisen vuotta olen toiminut ensin Pasilan Vasemmiston ja sitten yhtyneen Pasilan-Vallilan Vasemmiston puheenjohtajana. Pidän aktiivisuutta perusjärjestöissä aivan avainasiana koko puoluetoiminnassa. Ilman toimivia perusjärjestöjä ei ole sen enempää Helsingin Vasemmistoliittoa kuin koko puoluettakaan. Työ on hyvin arkista puurtamista ja yhteydenpitoa jäsenistöön.

Eläkkeelle jäätyäni päätin, että voin suunnata enemmän aikaresurssejani puoluetyöhön ja olenkin tullut valituksi Helsingin Vasemmistoliiton piirihallitukseen jo 3. vuonna ja olen nyt myös työvaliokunnan jäsen.

Uskon, että kokemuksestani ja näkemyksestäni olisi hyötyä puoluevaltuuston työlle.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että puoluevaltuuston työssä olisi mukana tovereita, jotka voivat välittää puoluevaltuustoon perustason työn ja Helsingin Vasemmistoliiton työn tuomia kokemuksia, näkemyksiä ja innovaatioita. Ja vastaavasti puoluevaltuuston jäsenten tulee osallistua aktiivisesti oman perusosaston ja Helsingin Vasemmistoliiton toiminnan kehittämiseen. Tämä kaikki vaatii erityisesti aikaresursseja, nyt minulla olisi niitä käytettävissä Vasemmistoliiton hyväksi.