Helsinki on käyttänyt (ilman liikelaitoksia vuonna 2011) 4,2 miljardia euroa. Vuodelle 2012 oli budjetoitu 170 miljoonaa enemmän. Ennuste on, että ylityksiä edelleen tulee. Jo budjetin laatimisen yhteydessä tiedettiin, että budjetti ylittyy (= alibudjetointi, jota vuodesta toiseen kritisoidaan). Alimitoutuksen kohdistuvat usein sosiaali- ja terveyspuolelle. Vasemmisto on ehdottanut, että budjettia tehtäisiin tarkemmin, kun tiedetään mm. toteutumista. Tätä ei kuitenkaan kaupungin johdon osalta olla tehty.
Kun Helsinki ottaa lainaa investointeihin, lainat pystytään maksamaan pois investointien tuloilla. Velkaantuminen ei ole siten ongelma Helsingissä. Kun alibudjetoidaan, joutuvat eri virastot koko ajan pihistämään kustannuksista. Kaupunginjohtajat ovat pitäneet linjausta, ettei Helsinki saa velkaantua. Kaupungin ottolainan ovat 1499 miljoonaa euroa, mutta antolainoja vuoden lopussa arvion mukaan on 1584 miljoonaa euroa. Siten velkaantuminen ei ole enää sellainen, jota edes oikeistossa pidettäisiin oleellisena asiana.
Asioista päätettäessä puolestaan hyvänä vertailukohtaa voi hakea esim. Helsingin Sanomien vaalikonekysymykseen terveyskeskusmaksuista, jonka vuosikustannukset ovat 4 miljoonaa euroa. Summa ei ole merkittävä taloudellisesti, mutta voi olla kynnys juuri köyhemmille. Politiikalla on merkitystä!
Budjetti on varsin hankalasti hahmotettavissa ja perustelut ovat usein varsin heikkoja. Helsinkiä pilkotaan ja tulee pilkkoa esim. seudullisiin palveluihin (maankäyttö, joukkoliikenne…) sekä lähipalveluiden osalta (sosiaali- ja terveysasema, kirjasto, päiväkoti…) pienempiin osiin. Tämä kehitys on hyvä, jos sillä lisätään myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Budjettineuvottelut, raami ja taloudenhoito vuoden aikana
Budjettisopu on ongelmallinen, kun budjetti on ”väärin laadittu”. Toisaalta budjettineuvotteluiden kautta on saatu parannuksia. Esim. vanhunpalveluihin saatiin mm. vasemmistoliiton kautta lisää budjettiin, minkä vuoksi vajaus ei ole niin paha.
Kaupunginjohtaja tekee helmikuussa esityksen budjettiraamista, joka on kaupunginhallituksen suunnitteluohje eri hallintokunnille. Tuossa tilanteessa ei kuitenkaan tiedetä esim. palkkaneuvottelujen tuloksia yms. asioita. Siksi tätä tulisi tarkistaa uudelleen esim. elokuussa.
Palkat
Palkankorotusrahat olisi hyvä olla keskitettyjä. Opetus-, sosiaali- ja terveyspuoli on saanut esim. palkankorotusrahoja. Teknisellä puolella ei ole samanlaista ongelmaa, koska niitä saadaan kerättyä tuottojen kautta. Sen sijaan esimerkiksi nuorisopuolelle ei ole näitä huomioitu viime vuosina.
Valtuuston strategia tulevalle kaudelle
Valtuustolle tehdään strategia, jossa marraskuussa strategiaehdotus esitellään vanhalle valtuustolle. Helmikuussa se esitellään uudelle valtuustolle. Poliittisista voimasuhteista riippuen strategiaa noudatetaan enemmän tai vähemmän. Strategia antaa pohjaa myös eri ohjelmille, joissa puhutaan määristä, laaduista ja rahoistakin tarkemmin.
Budjetin loppusumma on ihan hyvällä tasolla eli vasemmiston, ei tarvitse esittää budjetin kasvattamista. Enemmän on kiinni siitä, miten poliittiset valinnat tehdään. Budjetti voitaisiin sen sijaan pilkkoa esim. selkokielelle. Esimerkiksi informaatiomuotoilusta on esimerkkisivu, jossa tehdään erilaisia asioita helpommin hahmotettaviksi myös tavallisille kuntalaisille (ks. http://informaatiomuotoilu.fi/2012/09/potilastietojarjestelmahankkeen-kustannusten-mittakaava/). Tämä on hyvä idea, jota myös me kannatamme.
Valtuuston tuleekin ottaa osaksi demokratiahanketta Helsingin talouden esittelyn tavalla, jossa eri osia esitellään helposti vertailtavina. Tällöin myös kuntalaiset voivat paremmin hahmottaa eri asioiden roolin budjettikehyksissä (esim. kuinka monta vanhusta hoidetaan ja kuinka monen vuoden aikana keskustatunnelin hinnalla).